Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









maanantai 27. syyskuuta 2010

Saisinko ? Elli, jookos yksi pieni muisku?

Peikon ja Ellinooran syvä ystävyys


Vain ihan vähän suostuttelua...

No, olkoon menneeksi, yhdessä ja ihan pikkuisen!

1 kommentti:

Millan kirjoitti...

Ihana ilme pikkukisulla. Noin se äitikissa opettaa, ettei Peikkoa kannata pelätä :)