Vanha vuosi vaipuu hautaan

Rauhaa Iloa Rakkautta

Kaikille Teille jotka olette ilahduttaneet
suuresti minua tämän vuoden aikana.

Palanneet uudestaan ja uudestaan
seuraamaan yksinkertaisen elämäni
pieniä käänteitä!

Olkoon Uusi Vuosi meille kaikille
elämän makuinen!

Mammaaa! Tule ottamaan kuva sinun blogiisi
kun Justus ja minä tykätään toisistamme.

Kanamaista postia

Näin vuoden lopussa tulee MTT:ltä kirje,
se sisältää menneen vuoden tietoja ja
tulevaisuuden suunnitelmista jotain.

Sekä vuosiraportin:

Vuosiraportissa kysyttävät tiedot ovat pysyneet samoina
koko sen ajan kun olen ollut mukana, vuodesta 1999

Ensimmäisen kerran se tuli nyt esitäytettynä.
Minun kohdallani näyttäisi olevan tietona että kanalani on kahden(2) neliön kokoinen

Pitänee korjata, samoin puhelinnumeroni on
niin kummallinen etten millään voi uskoa sen olleen omani.

Olen näkymä tehnyt kuitenkin muutoksen kun
säilyttämäni kanakanta vaihtui, siis nykyisin säilytän

PIIKKIÖLÄISTÄ kantaa


Kana TUNNISTEET:

Maatiaiskanan säilytysohjelma
ja
Kanakirjoja (muitakin tietoja kuin kirjoja)

Nupulle pennut, City Marketista

Nimipäiväkahvit ja kakkua kolmelle
ja kissalle ja kahdelle pennulle

Tuore äiti lopetti melkein hengittämisen

ihaillessaan pieniä

Kastraatin vaimo

Nuppu! Mene pois sinä häiritset Pontusta!

Häiritsee minuakin, lukisin

Pontus on päättänyt, Hän sanoo matalalla äänellä,
ottaa Nupusta vaimon!

Jotenkin en raskinut ruveta selittämään ettei
kuohilaat ota vaimoa. Sekin lienee edessä!

Nolo kukko ja munanetti

Kannattaa tutustua, jos kanat ja muutkin siivekkäät kiinnostaa! :)

(Ei lentokoneita)

Puolenyön maissa oli tilanne tämä!

Kanalassa oli jo yöhämärä, kun astuin sisään.
Aleksanteri nousi jaloilleen ja siirtyi askeleen
vasemmalle. Tekisi ihan mieleni hieman inhimillistää,
nolottiko?

Sain eilen ison kirjekuoren ja paljon
kanapostia, lähettäjä:

Maatalouden tutkimuskeskus
Biotekniikka- ja elintarviketutkimus

Kuvaan ja kerron niistä myöhemmin,
on tässä nimipäiväkakun tekokin.

Kun Mamman selkä oli kipeä

Ninja-taistelija leikki kissojen kanssa,
ja halusi ulos

leikki edelleen kissojen kanssa
ja halusi ulos

söi mansikka-vedelma kiisseliä
ja lupasi tehdä Mammalle hyvän sängyn hankeen

söi suklaata ja halusi ulos.

Onhan sinun selkä huomenna terve?

Toivotaan

Aamun kukot ja kukkoilut

Nikolai on vielä katkera sen hirveän päivän
jäljiltä, Heikki oli valmis ottamaan luulot pois
ylemmältään.
Nikolain pelastin tähän samaiseen undulaattihäkkiin
kamalan huonokuntoisena ja puolustukyvyttömänä.

Silloin tällöin tapaan Nikolain lällättämässä
tässä häkin vierestä, molemmat kiljuvat
toisilleen varmasti jotain painokelvotonta.

Kunnes Aleksanteri saa kyllikseen...

ja pojat lopettavat HETI ja hiljenevät.
Eikä ISOn tarvitse nokkaansa avata.

Nuorimmainen ja hiljainen Clint seuraa kaukaa ja mykkänä.

Olen unohtanut kertoa, leivoimme jouluksi (P+minä)
piparkakkukukkoja ne ovat

ALESKANTEREITA

Huonosti nukkuvia? Muitakin?

Ihan vain sovinnaisuus syistä,
minua hieman nolotti ostaa jäätelöt meille MOLEMMILLE
ruokakauppareissulla. Hyvältä maistui, rukkaset piti riisua.

Minä jään ulos, jäätkö Sinäkin?
kysyi Hän.

Olipa mukavaa!
Tehtiin polkuja, lapioitiin linnan muureja tai
oikeastaan muurien pohjia. Nyt odotetaan hieman suojaisempia
ilmoja. Saadaan muureihin tanakkuuta.
Melkoisen laajalle alueelle!!

Kuningas karkoitti vihollisia ja kuninkaan
"palvelijanainen" lapioi.

Linnan naapuritkin valvoivat, harmaa Hanna-neito
kurkisteli ulos.

Saimme urakoitua melkoisen alan Naispalvelijan
pihamaasta.

Nälkä ajoi sisälle, onneksi ostimme muutakin
pikaruokaa kuin vaniljamansikkatuutteja.

Uskollinen linnan pihavahtikin myrysi mukana,
kuinka lieneekään ettei sattunut yhteenkään kuvaan.

Kihara-look, huomaako sen?

Hänen itsensä sijaama vuode.

Hirmuinen hiirestäjä kierteli työmaan kaukaa.

Saikohan joku muu selkänsä kipeäksi kuin
naispalvelija, nyt on Burana ollut yön hetkiä sulostuttamassa
ja eikun takaisin vuoteeseen,
Kuninkaan viereen!

Talvea kanalassa

Sähkölämmittimestä huolimatta kanala on kylmä.

Navetta on vanha, missään seinissä ei ole eristeitä,
vain ilmarako kahden vanhan betonitiili kerroksen välissä,
onhan tätä asumusta monella tavoin
yritetty eristääkin, ja korjailla.

Vaatii kyllä jotain isompaa rakennettavaa.

Tietona on minulla että maatiaiskana kestää kylmääkin,
kunhan paikka on kuiva ja vedoton ja juomavesi pysyy sulana.

Näinhän olen kaikille kertonut ja vakuuttanut.

Itselläni on kyllä ihan kurja olo, lähteä lämpimään tupaan
ja jättää kanalaiset +3 asteiseen kylmään.

Syövät hyvin, kurjat munivatkin( minä kyllä lopettaisin)
tonkivat pehkuissa, pitävät järjestystä yllä.
Elävät nähdäkseni ihan normaalia kanan elämää,
eihän tällainen kylmyys ole jatkuvaa, vain silloin kun
pakkasen lisäksi tuulee lännestä (useimmiten sieltä).

minä kärsin

Lumileikkejä ja ruokaa kanalinnuille

Minä lepään ensin, sitten Sink ja minä
lähdemme hirviä metsästämään

Tule Sinäkin Mamma tekemään jälkiä

Näimme fasaanikukon melkein pihassa, oli tullut katsastamaan
tienpenkalta kiviä kivipiiraan tai ihan jotain syötävääkin.
Oli tienauraaja aurannut hyvin,
siitä kanalinnun koivilla jo jotain kuopsuttaakin.

Koskapa meillä oli vielä jyvien haku kuivaamolta
siinähän niitä samalla tulee fasaanillekin.

Odota Mamma minä autan Sinua

Tämä on kyllä aika painava

Oli se, liian painava

Hyvin,hyvin tärkeä Pupu

Minun ihana Pupuni, Hän sanoo usein

Pienenä poikana minä purin tämän rikki

Tämä osaa temppuja

Kotona on tämän Isoveli-pupu, se on pulska ja voittaa aina
tämän Pupun

Kuka toi minulle tämän Pupun?

Taisi olla isoveli, Sinä olit vielä hyvin pieni

Vielä muutamasta jouluruuasta

Isoille pojille olisi ollut turha esittää joulua ilman kinkkua.
Perinteinen, harmaasuolattu Tyttären paistamana.

Osin ihan metsästämänäkin. Se olikin hauska juttu!
Aaton aattona Tyttären työpäivän jälkeen huomasimme,
ei ole kinkkua!

Molemmilla oli puhelin ja auto siispä sikaa etsimään.
Helpotus oli melkoinen, kun se kuitenkin pelkällä ajamisella
löytyi.

Kaksi kokkiakin on joskus liikaa :)

Teimme ennen joulua päätöksen että emme teemme
mitään jota vain "kuuluu" olla jouluna,
mutta josta kukaan ei erityisemmin välitä.

Siksi meiltä "puuttui" porkkanalaatikko,
imelletty perunalaatikko, herneet ja luumut mm.

Kalat ovat kyllä Tyttären ja minun herkkuja, mutta
silti tänä vuonna jätettiin graavi- ja kylmäsavulohikin pois.

Silakasta tein valkosipuli-majoneesi ja glögi-punasipuli silakoita,
tytär oli ostanut maistiasiksi mustaherukka silliä.
Se olikin niin hyvää, että ensi jouluksi teenkin sitä itse.

Muikun mätiä meillä ei ollut tänä vuonna, se on kyllä
smetanan ja sipulisilpun kanssa tosi herkkua.

Joulupullaa tein, appelsiini marmelaadia ja
hasselpähkinäjauhelmaa sisälle.

Jälkiruokana oli Salomaan pihasta kerättyjä
viime kesän TOSI ISOJA mustikoita ja vadelmia
hyytelössä.

Kaikkea oli, ylenmäärinkin.
Tästäkin olisi vielä voinut karsia.

Ylpeyttä äänessä ja patalappu

Itsenäisyyspäivän bloggauksessa olin niin ihastunut
kun tämä vuosia "mahona" itseään hoidattanut ja elossa selvinnyt
huonekukkani, nykyisin ainoa, tehdä tikisti yhden kukan.

Katsokaapas mitä saa kun on tyytyväinen vähäänkin.
Hyvä on röyhistellä kun ei ole omilla toimillaan asiaan
mitenkään vaikuttanut,
nuppuja joka latvassa.

Punainen tuolla taustalla on kattila.
Tässä edessä oleva punainen on patalappu.

Ennen vanhaan minulla oli ystävä joka virkkasi ihania isoja, paksuja
ja käytännöllisiä patalappuja.

Nykyisin Häneltä ei tule enää patalappuja,
Hän on siirtynyt laajemman neulomistaidon
töihin, sukkiin.

Minä en ole vielä päässyt patalappuluokalle!

Koira joka ei koskaan sano ei, lumelle

Tuisku, lumisade, pyry oli yöllä tuonut maailmaamme
paksun kerroksen painotonta
lumivalkoista lunta, Peikon nautittavaksi.

Tiedoksi: Peikko ei; halua/tunne tarvetta/ymmärrä
että turkkiin tarttuneen lumen: voi/olisi suotavaa
pudistella karvoistaan ennen sisälle tuloa.

Tätä koloa on neljä tonttua vahtinut koko joulun

Kauniista vaalean punaisesta mekostaan riisuttu ja
pahoinpidelty, lähes raiskattu pieni suloinen
geisha-tyttönen koki julman kohtalon.

Kaivosta vettä kanalaan,

ja arkiruokaa, pellavansiemenillä ja lisä lorauksella
öljyä höystettynä, maistui.