Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Etana ja minä


Jaoin viimeiset puusta pudonneet
etanan kanssa tasan.

Etana jäi voitolle, jos suhteutetaan
esimerkiksi saajan elopainoon.

Se näytti ihan tyytyväiseltä
kun poistuin paikalta.
Tunnisteet:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)