Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!

perjantai 3. syyskuuta 2010

Kanat kuuntelevat

Linnun laulua ei kuulu enää,


mutta kanalassa kuuluva piipitys
saa kanat nousemaan varpailleen.

Onko tämä poikasen ääni niiden mielestä
väärässä vuodenajassa?
Vai enkö ole aikaisemmin huomannut
niiden reaktiota?
Tunnisteet:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)