Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









lauantai 25. syyskuuta 2010

Keisarinnan kolttu ja romantiikkaa

Suorastaan hirvittävän näköisiä nämä kanat.
Aleksandran ryhti vaan kohentuu mitä kurjemman
näköiseksi nuttu muuttuu.

Puuliiteri lienee ollut tuossa vuodesta 1949,
täällä on rakennuksiin maalattu rakentamisvuosi.
Miten paksu kerros lieneekään kariketta pohjalla.


Olen huomannut että kesä on tehnyt Nikolaista miehen,
Hyvin Aleksanterin tapaisen.

Selkeästi omaa kanalaumaa en ole huomannut ennenkuin
ihan viimeaikoina, Tyyne on ruvennut nousemaan
kanojen joukossa, se on selvästi jo keisarinnasta seuraavana.

Tänään hämmästyin minullahan on kaksi A-kukkoa ja
kaksi A-kanaa, en usko että tulee ongelmia.

Mielenkiintoista!

Ei kommentteja: