Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









lauantai 4. syyskuuta 2010

Hulinaa ja huisketta


Iltapesulla itkupenkillä, Kukka-äiti ei
hyväksy kaikkia yrityksiä vielä suorituksiksi.

Hän tarvitsee jo melko topakoita otteita
saattaakseen esim peseytymisen tolkulliselle tasolle.


Illan mittaan kiivetään ja tiputellaan monenlaista tavaraa,
Poikasen työpöytä on niin sopivalla korkeudella.

Ei kommentteja: