Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









lauantai 18. syyskuuta 2010

Kanalan lapset

Syksyn kolmannet kaksoset,
kanaemo on ihmeellinen lämpöpaketti,
molemmat ovat elossa, tosin tuo takana oleva on
koko ajan riiputtanut siipiään. "Siipi maassa"
Se ei oikein ole hyvän merkki.


Hän on jo oikein hieno rotunsa edustaja.
Väreistä en osaa sanoa, - nyt on ruskeata ja mustaa :)

Munanetissä on joitakuita jotka ovat ihan asiantuntijoita
näissä asioissa.

Ei kommentteja: