vii-
si kuu-
siseitsemän ja kahdeksan. Minä tiedän, seuraavissa
polkupyörätelineissä, niissä kahdessa,
niissäkin on kahdeksan.
Se ei olekaan tämän pelin tärkein asia.
Minun mielestäni se on että me yhdessä, yhteen ääneen
kävelyn tahdissa selkeästi tavut erillään:
YK SI KAK SI KOL ME ....
En tiedä miksi mutta niin tehdään, joka kerta?
P.S. Ja minulla on aikaa, siis miksi ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti