Surutonta mustaa

 Vasemman puoleiselta pitkältä mieheltä kysäisin

kerran loppukesästä otetaanko PUSSIHOUSUKERHOON,

uusia+naisjäseniä, sanoi kysyvänsä pojilta!

Sain tietää että otetaan, kun vaan vaatimukset täyttävä

halukas löytyy.

Kerroin vaatimukset täyttävän kostyymin olevan jo olemassa,

ja kaikkea perinteistä ajatusmaailmassakin.

Soitto- ja laulutaito riittää jonka on saanut aikojensa alussa.

Syksyllä kävimme Salomaalla on vaatteet ovat jo komeroituneet 

tänne Savoon, saappaat eivät löytyneet... 

 Uuden vuoden aattona pojat olivat laulamassa ja kantamassa

eläkkeelle neljäkymmentä vuotta myyjän työtä tehneen

ystävällisen ja iloisen naishenkilön.

Eipä ole vuosikymmeniin enää tämmöistäkään silmiin sattunut.

Kälyn kanssa riemukkaalla kirpputori matkalla sattui.

Ei ole akuuttia tarvetta, mutta hyvä on olla olemassa.

Aseteltiin Ystävän hattuhyllylle kommentteja odottamaan!

Irtiotto arjesta

Voittaja poistuu lippu liehuen tantereelta,
väsähtänyt taistelutoveri on vetäytynyt
luolaansa nuolemaan tassujansa.


Päätin pitää pitämättömät lomani, ja pidin.
Olin eilisen kaikenlaisten viestimien saavuttamattomissa.

Täällä on kaikki hyvin, siis tarvitaanko minua ollenkaan?

Lennu on tehnyt tärkeät paperityöt...

...ja autotallissa odottaa uusvanha (40-50-luvulta)
ajopeli noutajaansa. Tervetuloa!

Nostalgiaa

Minun Pappani keinutuoli, melkein.
Tämä etummainen, siinä oli vain hyvin tumman punainen
kangas. Tämä keinuikin samalla tavalla,
rauhallisen hengityksen tahdissa.

Pappa ja Mamma olivat uusineet huonekalujaan
myytyään maatilansa 1953 ja muutettuaan
kaupunkilaisiksi.

Muutamaa kuukautta myöhemmin minä tulin tyttäreksi
Mamman serkun perheeseen, ihan lähinaapuriksi.

Adoptioäitini olivat työssä käyviä itsenäisiä naisia
joilla oli yhteinen koti ja nyt tytärkin.
Mamma oli kotirouva ja oli tietysti selvääkin selvempi että
päivähoito oli järjestynyt Mamman ja Papan luokse.

Töistä tultuaan ja peseydyttyään Pappa joi kahvit,
otti Savon Sanomat ja meni kammariin.

Istui keinutuoliin luki lehteä jonka melko pian laski polvilleen
ja siinä samassa alkoi mahtava kuorsaus,
aina herättyään Hän sanoi:

Ohoh, meinasimpa nukahtoo!

Yhtä poikalasta olen työnnellyt kotini pihamaalla
ylpeänä tällaisissa vaunuissa.

Laskeskelin ja ihmettelin, se ihmeellinen poikavauva
(en muista nähneeni sen jälkeen)
on jo reilusti yli viidenkymmenen.

P:S En ostanut kumpaakaan

Kertakaikkisen upeita

Elämäni paras kinnaskokemus!
Niin hyvät kädessä etten ole ennen ollut osallisena
tämän lajin sovituksessa.
8€

Unelmainen kotiasu,
pehmeätä vanhaa, paljon pestyä flanellia!
Taidolla ja tarkkuudella paikattu ja käsin.

Yhden tällaisen kerraston ole pitänyt niin hitusiksi
ettei siitä tule enää matonkuteitakaan.
Eikä luutttuja. En ole raskinut hävittääkkään!!
10€

Taas kirpputorilla

Tämä viikko on tuntunut pitkältä
olen ollut kotona.
Etupäässä hoitanut ulko-oven avaa ja sulje tehtävää.

Yksi päivä meni päänsärkyä pitäessä ja yksi yö valvoessa.
Tänä aamuna olin kypsä poistumaan hetkeksi
hallintoalueeltani.

Lukemista, alhalla oikealla todellinen löytö!

Ajattelin sen jatkokertomukseksi tänne blogiin,
kun odottelemme munien haudontatulosta.

VHS:t ovat lähes ilmaisia kirpputoreilla, ihmiset ovat
luopuneet nauhureista. Nämä näyttivät ihan uusilta.

Kakkukupuja on kyllä useita.
Tyttären kanssa laskemme tämän sortin tavarat yhteisiksi.

Yhtä ja toista juhlien laittamiseen ja tarjoiluun tarvittavaa on kertynyt
vuosien saatossa.

Tämä on kyllä vain kahden hengen kakulle.

Onneksi se oli varattu

Jo kaukaa näin saunakammarin keittiökaapiston.
Pettymys oli melkoinen kun sinnä olikin varattu-lappu.

Olihan hintakin aika suolainen mutta nyt jäi tietämättä,
miten olisin perustellut sen ostamisen, tai ostamatta jättämisen,
itselleni.

Surkeaakin surkeampi käsitöiden tekijä olen.
Napin ompelu pudonneen tilalle
on minun tasoiseni tekijän tekemäksi saavutus.

Nypläys-tyyny herättää kuitenkin aina minussa
haikeuden, hyvin pieneksi hetkeksi,
jospa minäkin oppisin.

Olin pieni tyttö kun näin unta että Äidit olivat ostaneet
minulle pianon. Unessa istuin pianon ääreen ja aloin soittaa,
ja soitin hienosti.

Herättyäni, hetken luulin että se piano on meillä,
todellisuus palasi nopeasti ja samalla haihtui ilo
soittotaidosta.
Se oli raskas paikka.

Kirpputorin kirjaosastolta

Historian nälkääni:
Suomen herännäisyyden esitaistelijan
Niilo Kustaa Malmberg elämänkerta.

Sen saman herätysliikkeen jonka me Itäiset ihmiset
tunnemme körttiläisyytenä ja
tietysti Paavo Ruotsalaisesta.

Kirjoittaja Olavi Kares oli Kuopion piispana
lapsuudessani, Pohjanmaalta kuten Mamlberg´kin.

"...Tsekkoslovakiassa samanlainen asema kuin suomessa
Seitsemällä veljeksellä, tämä Bozena Nemcovan (1820-1862)
vuonna 1855 kirjoittama Babicka on tsekkien luetuin ja
rakastetuin klassinen teos."

Olen väsymätön kädentaitojen ihailija.
Sellaistenkin joiden tuotteet eivät sinänsä
minua suuresti viehätä.

Ihana katselukirja!

Tämän vuodenajan iltalukeminen
seuraavaksi Mamman luona yöpymiseksi.


Kaikenkattavaan kirjallisuus makuuni!

Proosaa; 1€/kirja

Joka ilta luetaan

" Minä tiedän ikävän. Se on sellaista,
jonka tuntee joka puolella itseään".

"Metsola oli metsäneläinten kotiseutu ja
Ilmola ihmisten kylä".

"Jos kaupunkiretkellä istahdat keskelle Tuomiokirkon
valtavan suurta portaikkoa, näet kerralla koko
Senaatintorin".

Erikoistarjous kirpputorilla

Mikä löytö ja mikä ajoitus!
Päätin käydä eräällä pienellä kirpputorilla,
pistäydyn siellä harvakseltaan.

Käyntipäivänä siellä oli kesän viimeinen
tyhjennyspäivä meneillään.
Muovikassillinen tavaraa eurolla, rivat eivät kestäneet,
piti kantaa sylissä.

2500 sivua Satakunnan historiaa,
lieneekö muiden maakuntiemme historia
koottu tällaiseksi sarjaksi.

Olen käynyt sen vanhan ajan keskikoulun menneisyydessä.
Olin silloin vahvasti sitä mieltä että minulle
riittäisi historia ja kielet. Muu oli turhaa.

Enkä tainnut muuhun panostaakaan.
Eikä sekään ollut panostamista, omaksi ilokseni luin.
Siihen aikaan ei paljon kannettu huolta jatko-opiskelupaikoista
eikä ammattiin valmistumisista.

Harrastus-hankintoja

Tämän päivän ostokset:
- ihana lila spray-maali, käyttökohteesta tiedotan myöhemmin

- reipasväriset kehykset kirpputorilta, myös niiden käyttökohde
on vielä keskeneräinen

- täkänät ovat suuri rakkauteni, melkein kaikenlaiset
mielummin tälläiset vanhan aikaiset.
Näitä minulla alkaakin olla jo aika monelle seinälle.

Täkänät eivät ole olleet koskaan suurten joukkojen ihailemaa
käsityö-taidetta, luulen niin,
eivät ainakaan siitä päätellen kuinka halvalla
niitä saa kirpputoreilta.

Ritari af Kirpputori

Ritarini kuului kyselevän ystävältäni:
Pelaatko Sinäkin pelikone piste fi pelejä?

Jaloissa hiipi ja temppuili viidakon villieläin.

Tämän päivän hankinnat

Tämä oli se asia jonka vuoksi mentiin kirpputorille,
tai siis joku tämän kaltainen.

Edelliset ovat lahjoiksi, tämä on itselle.
Niin ihana ja niin tarpeeton.

Kapat

Käsityöt, ei minkäänlaiset, ole koskaan luontuneet minulle, kärsivällisyyttä ja tarkuutta puuttuu. Kaikenlaista olen kokeillut mutta jälki ei tyydytä itseäni.

Vanhoja upeita lakanoita minulla on runsaasti, upeimmat ovat täyttä pellavaa ja siltä ajalta
kun sängyt olivat huomattavasti kapeampia ja lyhyempiä.

Nämä ostin kuin malliksi 1,50€/verho, jospa minussa tapahtuisi joku muutos siihen mennssä kun tuo 3-ikkunainen sali on asumiskunnossa.

Tänään...

Tänään voisi tehdä jotain... lähteä jonnekin... vaikkapa...

katselemaan, arvaamattomia, monipuolisia, uniikkeja varastoja... siis kirpputorille, jonnekin missä emme ole ennen käyneet!

Lauantaina kirpputorilla

Totta se on, se että tarpeet syntyvät silmien kautta! Tämä ihanuus oli ihan pakko saada:
a) sopii teemaan
b) minulla ei ole vielä munan syönti lusikoita
c) herättää mielessä iloisia asioita
d) maksoi vain (1) euron.
Iso ihana kirpputori kotikunnassani, lauantaisin kun voin tehdä matkan yksin , käyn katselemassa mistä ihmiset ovat valmiita luopumaan.

Vanhaa ja uutta

Mitkä tavarat ovat arvokkaita? Milläs määrittelet, nykyisin en valttämättä muulla kuin tuntuuko hyvälta omilla aisteilla. Näillä ikäeroa noin sata vuotta.
Vasemmalla perintö leikkuulauta, oikealla kirpputoriostos.