Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!

lauantai 13. marraskuuta 2010

Myrsky vesikupissa




Lennu keksi että vesikupissa on mukava leikkiä,
kuvaaminen oli keskeytettävä,
vettä alkoi olla lattialla enemmän kuin kupissa.

Sisua ihmetytti mutta tassut kastui, apua!
Tunnisteet:

2 kommenttia:

Millan kirjoitti...

Kissanlapset osaavat pitää hauskaa - ja ihminen siivoaa jäljet :)

13. marraskuuta 2010 klo 15.07
Maria Veikontytär kirjoitti...

Ovat erityisen hyviä siinä.

13. marraskuuta 2010 klo 17.09

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)