Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Kukko tunkiolle

Aamukäynnillä autoin miestä mäessä,
tein hieman tunkion tapaista, jospa ääni kantaisi paremmin
katon rajassa oleilevan korviin.

Ei ainakaan aamupalalla vielä ollut anteeksiantoa
käsitelty, emäntä ohitti herransa mitään näkemättä,
eikä tullut samalle kupillekkaan.


Poikanen tuli eilen loppuviikoksi tänne maalle.

Meistä kummastakaan ei ole aikuisten muuttopuuhiin.

Koiramäen talosta olen kertonut alkuvuodesta,
mukavan miehinen "nukkekoti".

Aikaisemmin Hän ei ole huomannutkaan:
Täällä on kaikki sekaisin pitää siivota.

Ei kommentteja: