Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









lauantai 20. marraskuuta 2010

Hyvää Joulun odotusta...


...sanoi Hän Poikaselle.
Puuron syömistä pitäisi lisätä...

...senkin Hän sanoi. nostaessaan poikasta syliinsä!

Antoi namin minullekin ja toivotteli kotona olijoillekin

Hyvää Joulun odotusta!


P.S Töinen viikonloppu tiedossa, Poikasen uudesta kodista
on maalari lähtenyt. Nyt sitten siivotaan ja aloitetaan
rahtarin hommat.

Ei kommentteja: