Tyhjenevässä kodissa

Tämän riippukansionipun IsoinVeli kävi pelastamassa
laatkostosta jonka Äitityär oli määrännyt Punaisen Ristin konttiin.

Kansiossa on paljon Nimenomaan Isoimman omaan historiaan
liittyvää materiaalia. Syntymäpäiväkorttien, piirustusten ja
kaikenlaisten aarteiden joiden arvon ymmärtää,
luulen vain äiti joka ne on kerännyt.

Tämä nippu ja siihen tutustuminen, on minunkin listallani, kunhan...

Tämä pieni vitriini on kulkenut Tyttäreni mukana
kaikki Hänen muuttonsa.

Lasikaapin Hän osti itse, vielä kun me kaksi
asuimme samassa pesässä.

Tuo alin teeastiasto on alunperin minun.
Sain sen lahjaksi/tuliaisiksi, ennen vuotta 1960
Irene-äidiltäni (tämän vuoden Pääsiäis-postauksissa kerroin
Äideistäni), Hän kuoli tuona vuonna, joten se on varma muisto.

Tytär on itse hankkinut muut astiat, vitriini on noin
20-25cm korkea.

Eteisen kattovalaisin.
Ihana muoto, ja tähän tuo oikean värin mielestäni
hehkulamppu.

Se on ihanan kaunis.

Minun kirjoittamani, oli pienessä laatikostossa (avoimessa).

Ei mitään mielikuvaa miten ja miksi se oli blancojen
korttien ja kuorien joukossa.

Tunnen tyylini, tämä on kirjoitettu muistilappu-tyylillä
liuskalehtiön lappuselle.

Tämän Sananlaskun ajatus on kyllä tärkeä minulle ollut ja
on sitä vieläkin.