Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Pojat ovat poikia

Lennu pikkuinen tappoi hiekkasäkkiä itsensä uuvuksiin,


Justus-veli

saapui paikalle ja lopetti pussin kärsimykset.

2 kommenttia:

Kirsikka kirjoitti...

Niinpä, pojat ovat poikia!

Maria Veikontytär kirjoitti...

:)
Lennusta on tullut hyvin viehättävä,
surkeasta alusta huolimatta, ihan
ilopilleri.