Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









tiistai 23. marraskuuta 2010

Tulehtuneet välit


Aleksanteri pyytää, anoo ja käskee, tepastelee yläorrella
edestakaisin, Aleksandra ei helly.

Kenelläkään muulla ei ole nyt oikeutta tulla ylös,
jos emäntä ei tule, kukaan muukaan ei saa tulla.

On pimeä puoliyö, kiekuminen kuuluu,
ei nyt sentään tänne sisälle, mutta jos olisi ohikulkijoita
saattaisivat ihmetellä.

Minkä ihmeen virheen onkaan Aleksanteri tehnyt?!

Ei kommentteja: