Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Koti tyhjenee

IsoinVeli oli viikonlopun Turussa,
mistä kaikesta Hän jäikään paitsi!

SLEY:n festareilla, oli tyytyväinen, parhaat kaverit mukana...

Poikasen ikävä näkyi parhaiten tässä kotiin tulossa.

Me kotona olijat ehdimme jo syödä.
Nälkäinen kotiinpalaaja ei nirsoillut, seisoi hellan vieressä
odottamassa, siinä sain tietopaketin tapahtumien
täyteisestä viikonlopusta.


Joku ei hermoile (minkään) suhteen, ei ainakaan muuton,
Hänellä oli kaveri...


...rauhallinen kaveri Hänkin.


Kaapit eteisestä lähtivät,
taustalla näkyvät poikasen paljaat varpaat,
(aina kuuma-miehiä) lelukaappikin lähti.


Tämä oli se pelottavin asia, täysi kirjahylly, Äitityttären
mielestä. Niin minunkin, kaameita muutettavia nuo kirjat.

Ei kommentteja: