Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









maanantai 15. marraskuuta 2010

Kuultavana metsästyslain rikkomusasiassa

Olin eilen kuultavana tekemäni rikos ilmoituksen vuoksi.
Ensimmäinen kerta tätä lajia.

Kerran aikaisemmin minua on poliisi kuullut todistajan ominaisuudessa, olin matkustajana kolariautossa. Se oli helppo kuulustelu, en voinut mitään kertoa kun muistia meni taakse päinkin.

Kuuleminen oli sovittu lauantaiksi, se peruuntui ikävän katoamistapauksen vuoksi, poliisit olivat etsimässä jo lauantaina, tosin se jatkui sunnuntaina, paljon oli vapaaehtoisia kokoontunut
poliisilaitoksen pihaan. Koiriakin oli useita.

Kohtelias, asiallinen ja mukavan oloinen poliisi oli sattunut(?) juttuani hoitamaan.

(Etukäteen olin keskustellut itseni kanssa, teroittanut asian esittämisen selkeyden tärkeyttä.
Sivu polkujen rusaan käytön sotkevan asian iskevyyttä ja monia muitakin esitys tapani
heikkouksia olin päättänyt karttaa).

Poliisillani oli kuitenkin itselläänkin hyvin inhimillinen ote tähän kuulemiseen, no... kanahan
ei varmaankaan ole ihan tavallinen aiheena heidän työssään.

Ihailin Hänen taitoaan, miten selkeän, kaiken kattavan pöytäkirjan Hän kirjoitti siinä
jutellessamme, niitä näitäkin: kukkojen arvojärjestyksestä, parvikäyttäytymisestä,
kone- ja kanahaudottujen poikasten eroista ja mikä parasta:

Suomalaisen maatiaiskanan säilyttämisestä, sen harvinaisuudesta ja tämänkin kokoisen
siitoseläinparven kasvattamisen iloista ja ongelmista.

Tämä poliisi pyysi, saisiko Hän ottaa pöytäkirjan liitteeksi kopion MTT:n ja minun välisestä
säilyttäjä sopimuksesta ja todistuksesta että minulla on säilyttäjätila.




3 kommenttia:

Karhunvatukka kirjoitti...

Huomenta tiistaiaamuna.
Kuulosti hyvältä poliisitutkinta. Oli erinomaista, että säilyttäjäasia oli otettu todistusaineiston kanssa huomioon.

Rva Pulmunen kirjoitti...

hienompi homma! kaikkineen.paitsi se että alunperin tähän on jouduttu.

Maria Veikontytär kirjoitti...

Minä olin myös helpottunut että tutkinnan tekevä poliisi oli niin asiassa mukana. Ajattelin etukäteen että kana-asia olisi jotenkin merkityksettömämpi kuin nämä miesten metsästämis-jutut.
Poliisi oli nainen!
Hän sanoi ihan selvästi että kun Hän käy jututtamassa koirien omistajaa,
Hän kehottaa maksamaan korvaukset heti, koska minä en vaatinut mitään rangaistusta tälle miehelle.
Raastupaan vietynä tulisivat oikeudenkäynti kuluni maksettavaksi.
Saapa nähdä kuinka käy!?