EnsimmäinenAlussa kanat voivat munia hyvinkin erikoisia munia,
yleensä ne yhdenmukaistuvat nopeasti (kamala sana).
EU:n säädösten mukaisia on vain osa.
Silloin kun minulla oli neljä munivaa kanaa,
tunsin niiden jokaisen munan: Ahaa, Desiree on jo muninut, tai
Miksihän Beatrice ei ole tänäänkään muninut!
Hanna voisi mielestäni olla oman tiensä kulkija ja munia
mustia, viiruisia, ruudullisia, ihan minkälaisia vain!
Standardi-munat ova toki kauniita, silti valitsisin
jotain omaperäistä kuvitusta, jos vain joku niitä munisi...
Lisäys lauantai-aamuna: klikkaa tuota Hannan munaa ja kuvittele se
sormiisi! Pehmeän rosoinen, kuin veistos!
tällaisen haluaisin antaa sokean käteen ja kertoa
maatiaiskanoista ja epäkuranteista munista.
2 kommenttia:
No niin! Saanhan minä vihdoinkin lukea kana-ja munatapauksia! Siitä on ihmisikä, kun olen pidellyt kädessä oman kanan munaa, mutta eikö ole aika harras ja kiitollinen mieli, kun saa laittaa ruokaa oman kanan munista?
Harras on ihan oikea sana.
Kun sitä lämmintä munaa pitää kevyesti kämmenessä, peukalolla hivelee, eipä kaipaa silkkiä käsiinsä.
Niitä pieniä "neitsytmunia" (oma sana)olen säästänytkin, tuntuu ihan suurelta vääryydeltä niitä rikkoa.
Ja miten ihana on munan maku ja tuoksu kun ne on omien kanojen tekeleitä.
Toivon että Sinäkin pääset pian omia kanojasi hoitamaan.
Lähetä kommentti