Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!

torstai 20. tammikuuta 2011

Runouden venyvät rajat

Tämä Hanna-täti on vilahtanut jo kerran täällä


Suuri suru josta en ole kertonut, kerron joskus



Nuoruuden unelman muistelua


Nämä ovat oman elämäni varrelta kerättyjä
muistojen sirpaleita


Tunnisteet:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)