Aleksanteri vallan riehaantui auringonkukan siemenistä.Käyttäytyi tavoilleen poikkeavasti, söi äkkiä muutaman,
ennenkuin muistui mieleen
että emännäthän pitää kutsua herkuttelemaan.
Eikä kenellekkään maistunut!
Pyörittelivät nokassaan ja pudottivat pois.
Olisi varmaan pitänyt ostaa kuorettomia nirppanokille.
Pitää panna siemenet veteen, itävät nopeasti,
hyvää viher-rehua näin kevät talven vihreän kaipuuseen.
5 kommenttia:
Sana nirppanokka pääsee kanojen kohdalla ihan uuteen ulottuvuuteen.
Voiskohan yks kana olla joskus nimeltään Nirppa? Tuleehan siitä semmoinen hauska tipuinen vaikutelma. Niinku Tirppa.
Sit vois puhua Nirpan nokasta.
Hei sinulla on tunnustuksia sivullani, olet sen ansainnut, hae omasi pois ja jatka omille kavereille :) Maiju Männiköltä
Minna,
Nirppa, ykkösluokan nimi!
Heti kun tulee uusia mieleen tänne tietoa,
avaan uuden tunniste-lokeron ja kerään sinne näitä ihania nimiä.
Kiitos Männikön Maiju! (Kuulostaa ihan sen onnettoman Pekka Töpöhännän uudelta rakkaudelta:) )
En ole varma osaanko siirtää sen tänne, yritän?
Minultakin olisi tunnustus sinulle!
Olit muistaakseni ensimmäinen "ei tuttu", joka minulle kommentoi ja nyt tuntuu, kuin olisimme tunteneet lähes aina :) Piristät päiviäni ja annat aihetta jaksaa odottaa.
Anne-Mari!
Löysin blogisi ihan semmoisella tavallisella blogien etsimis- ja lukemisreisulla, hetkessä palasin
vuoteen 1968 jolloin aloitin Suonenjoen emäntäkoulussa.
Luin ne muutaman päivän merkintäsi ja päätin: Tämän tytön elämäntaivalta haluan seurata ja pyytää Taivaan Isältä sinulle voimaa ja taitoa edetä kohti noin selvää päämäärää.
Lähetä kommentti