Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Jääkiekkoa,tennistä, golfia...

Urheiluiltapäivä Salomaalla!
Edellisen yön sairaasta pelimiehestä oli
aamupäivän kuluessa piristynyt virkeä ja periksiantamaton
joukkueensa johtaja.

Peliä oli kuitenkin vaihdettava pelaajien tottelemattomuuden
vuoksi usein.

Maalivahtien työskentely tökki erityisen usein.

Johtaja/valmentaja uskoi kuitenkin jokaiseen
ja etsi sitkeästi joukkueesta ohjaukseen myönteisesti suhtautuvaa
pelaajaa.

Pelaajat suosivat mieluimmin mailatonta peliä.

Tässä vaiheessa ei ollut muuta tehtävissä kuin viheltää peli poikki.

Nuppu Maalivahti oli nopein,
mutta, nopein myös karkaamaan pelikentältä
vieden pelivälineen mukanaan.

Anteeksiantavainen valmentaja puhutteli usein syyllistä.

Lopetti ottelun ja määräsi joukot erikoisharjoituksiin:

Nyt meillä on illalla ohjelmassa
ompelua, lepäämistä ja vierailuja!

Reportteri poistui kentältä,
meni sänkyynsä pitkälleen
yritti sulkea korvansa
ja toivoi kovasti valmentajan
kotiin hakijan saapuvan pian!

Julistan Hänen voittaneen Isoimman veljensä puhumisen
paljoudessa, olin puhki uupunut!
7.30-15.20

Ei kommentteja: