Lennu valitsi yöpaikakseen uuden kainalon.
Josko vaikka puuhun, arveli Justus.Kun valot oli sammutettu, yön hiljaisuus
laskeutunut,
Elliäiti jätti Peikon jonka viereen oli jäänyt,
kurahti hiljaa Poikasen huoneen ovella ja
molemmat "ampaisivat" kaivautuivat, valitsemastaan
kainalosta ja katosivat pimeään yöhön.
6 kommenttia:
Suloista!
Ihana miten ne tottelee äitiä :)
Sinäkin Kirsikka taidat tykätä ihan oikeasti kissoista?!
Sinun kissasi ovat myös aivan ihania
teillä kyllä taitaa olla hieman rauhallisempaa tämä kissatouhu.
Välillä ajattelen että tämä blogini on varmaan jo melkoisen kyllästyttävä: kissoja ja kissoja!
Anna! Kyllä minäkin olin hämmästynyt,
onko Ellin pojat kiltimpiä,en kyllä ole huomannut Kukan koskaan käskeneenkään lapsiaan. Ovatkin hienoisesti sanottuna hieman villejä!
Jaa, minusta kissoja ei voi olla liikaa missään muodossa, ei kuvissa, teksteissä, blogeissa :)
Siispä jatkan valitsemallani linjalla. Nopeasti näkyvät kasvavan, mitähän sitten?
Lähetä kommentti