Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









tiistai 12. lokakuuta 2010

Kuivaamon aarteita


Kuivaamo jota myös huonekaluhalliksi kutsutaan.
Se nimitys vakiintui silloin muuton jälkeisen sekasorron
aikana. Ei ollut oikein selkeää kuvaa mitä pitäisi
tehdä ensimmäiseksi, ja minne viedä mitäkin.

Muuttoauto purettiin kuivaamolle, sieltä niitä pikkuhiljaa on
haettu käyttöön, käyty hämmentämässä ja ihastelemassa jo
unohtuneita "aarteita".

Tämä nukensänky on yksi aarteista. Sain tämän
jouluna 1955. Varmaankin siksi että edellisenä
kesänä olin saanut Tanskan-matkan tuliaisina
poikanuken jolle annoin nimeksi: Markku Kristian.

Toki sängyssä oli asiaankuuluvat röyhelöt ja rimssut,
ovat tallella kuten Markkukin.

Ei kommentteja: