Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









torstai 7. lokakuuta 2010

Ei huoltajuuskiistoja


Ellinoora ja Peikko ovat päätyneet yhteishuoltajuuteen.
Jos toinen pojista hyppää/putoaa sängystä toinen jää sänkyyn (Peikko),
toinen (Ellinoora) koska ei osaa kantaa pentua takaisin sänkyyn
menee lattialle lohtutissin kanssa.

2 kommenttia:

Millan kirjoitti...

Jos sanonnan mukaan lapsen kasvattamiseen tarvitaan kokonainen kylä, niin miksei kissanlapsen kasvattamiseen ainakin pari kissaemoa ja yksi koira :)

Maria Veikontytär kirjoitti...

Otoshan on pieni, mutta on helppo olla kanssasi samaa mieltä :)