Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









tiistai 5. lokakuuta 2010

Yhteisiä säveliä

Pojat alkavat olla jo senkokoisia että leikkiminen
onnistuu hetkittäin yhdessäkin tyttöjen kanssa.


Lennu on selvästi pienin, ei vain taida itse tietää sitä,
ei ainakaan anna sen haitata.


Justus on laajentanut elinpiiriään jo yöpöydälle.
Pudota muksahtanutkin!

Nuppu tähtää korkealle, lennähteleminen
on Hänen liikkumismuotonsa.

Ei kommentteja: