Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









tiistai 3. elokuuta 2010

Nuppu ja Sisu


Äidin maito on edelleen ainoa herkku...



...kasvamme edelleen aikamoista kyytiä...


...silmät ja korvat ovat avautuneet, ja pikkuisen yritämme
ylittää esteitäkin...

Ei kommentteja: