Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









perjantai 20. elokuuta 2010

Ilkeä teko

Mammaaa!
Minun pieni kissani puraisi minua

Lähemmin tarkasteltuani,valoon siirryttyäni ja heitettyäni
silmalasit pois,
minä näin sen, pienen melkein reiän sormen päässä.

Ei kommentteja: