Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









lauantai 28. elokuuta 2010

Juna tuo ja vie




















Juna on mukava ja edullinen matkustustapa näin eläkeläiselle.
50% alennusta, sehän on ihan hullujen päivien
prosenttimäärä.

Jostain kumman syystä yhä useampi kaverini on
alkanut tehdä matkansa tänne Salomaalle rautateitse.

Siihen kuuluu kyllä se haikea hetki kun tuijotat junan perään
asemalla ja yrität sopeutua nopeasti
taas arkipäivään.
Sillä pyhäpäiviä ovat ystävien mukanaan tuomat päivät.

Ei kommentteja: