Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









torstai 23. joulukuuta 2010

Maalataan pipareita ja torutaan Liinusta

Maalataanko sitten kun minä olen syönyt?

Jos olet utelias voit klikata kuvaa ja näet mitä Hän haluaa
Mammalassa aamiaiseksi (ja saa).

Ja me maalasimme, käytimme vain kolmea muottia
piparien teossa. Nyt meillä on Äiti ja Mamma.
Paljon poikia, kukkojakin useita ja kolme sydäntä.

Näihin saimme menemään kilon taikinaa ja
kuusi putkiloa "maalia."

Liinus on tässä ripitettävänä,
poistui kotoaan eilen iltapäivällä, sen jälkeen
karkurista ei kuulunut lähes vuorokauteen.

Mamma nukkui hyvin huonosti.
Puolen päivän aikaan kurja kissa ilmestyi
autotallin ovelle venyttelemään ja haukottelemaan.


2 kommenttia:

Millan kirjoitti...

Meillä on näemmä Poikasen kanssa sama lempiruoka... ja Liinus näyttää kovin katvaiselta :)

Maria Veikontytär kirjoitti...

Odottelemme että tämä vaihe menisi ohi, sitkeässä on.

Niinkö sinäkin? Onhan siinä tietysti puolensa, esim. nopeus (olen nyt odotellut tovin että tulisi jotain muutakin mieleeni)
edullinen!! :)