Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









lauantai 25. joulukuuta 2010

Minun Jouluani

Jouluaaton vastaisena yönä olin antamaisillani
periksi, helmasynnilleni itseni väheksymiselle.

Melkein jo hetken uskoin että joulusta tulisi jotenkin vajaa
laiskuuteni/välinpitättömyyteni vuoksi.

Ja jälleen kerran huomasin etten omilla tekemisilläni
tänä päivänä, voi estää sitä että olen jo saanut kaikki elämäni joulut lahjaksi.

Pysähdyn vain ja avaan sen lahjan tänäkin vuonna.

Aatto-aamuna mennessäni kanalaan, en tarvinnut muuta vahvistusta,
kuin että lentokone lensi kotini yli.

Kuin paimenet näkivät tähden kedolla



Sauna on joulua

Lapsi ja odotettu lahja on joulua

Leipä on joulua, herkut ylimääräinen lahja

Kauneus on lahja

Rakkaus on Joulua ja lahjaa,
se että saan rakastaa ja minua rakastetaan.




2 kommenttia:

maiju kirjoitti...

Kauniisti sanottu, Rauhaisaa Joulua!

Maria Veikontytär kirjoitti...

Kiitos Maiju! Rauha on arvokas asia,se sisällä tuntuvakin, jota toiset ei näe.