Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Ylpeyttä äänessä ja patalappu

Itsenäisyyspäivän bloggauksessa olin niin ihastunut
kun tämä vuosia "mahona" itseään hoidattanut ja elossa selvinnyt
huonekukkani, nykyisin ainoa, tehdä tikisti yhden kukan.

Katsokaapas mitä saa kun on tyytyväinen vähäänkin.
Hyvä on röyhistellä kun ei ole omilla toimillaan asiaan
mitenkään vaikuttanut,
nuppuja joka latvassa.

Punainen tuolla taustalla on kattila.
Tässä edessä oleva punainen on patalappu.

Ennen vanhaan minulla oli ystävä joka virkkasi ihania isoja, paksuja
ja käytännöllisiä patalappuja.

Nykyisin Häneltä ei tule enää patalappuja,
Hän on siirtynyt laajemman neulomistaidon
töihin, sukkiin.

Minä en ole vielä päässyt patalappuluokalle!

Ei kommentteja: