Tämä näkymä on edessäni kun olen koneellani (siis
vielä Äitityttären koneella). Toiveissani on että saisin omani
JO ensiviikolla!
Kissat ovat olleet tänään mielellään ulkona, siis isot.
Eniten ulkona viihtyy Pontus, sää kuin sää, pakkanen ja sadekin käy.
Pontus on upea luonteinen, oikea kotikissa.
Suunnattoman rauhallinen (7v), sietokyky testattu
tämän vuoden kuluessa, koiralla, neljällä kissan pennulla,
äksyilevillä kissa-äideillä, poikalapsella.
Kaiken hän on kestänyt, ei suhise, eikä sähise.
Puhumattakaan kynsistä, ne on aina piilossa.
15 minuuttia aikaisemmin kävin huutelemassa,
POOONNTUUUS tule sisälle lämmittelemäään!
Siinä sitä sitten tullaan, eikä ole kiire.
4 kommenttia:
Voi ihana Pontus! Kyllä on meidän mirrit kateellisia, kun eivät pääse ulos. Ei niitä uskalla päästää, kun tie on niin lähellä.
Kateus varmaan lisääntyy kun kerron:
tie kulkee lähellä, oikeastaan se kulkee minun maillani,yksityistie.
Mutta tie loppuu seuraavan talon pihaan,kaikki jotka käyttävät tätä loppupätkää tietävät että tässä kohdalla voi tiellä olla kissoja, kanoja, kukkoja, koirankin voi olla päivälevolla piharisteyksessä.
Kun muutin tänne minulla oli vielä kaksi vanhaa suomenlammas uuhta ne söivät mielellään tienvarsi kukkia. Olivat aina vapaana.
Ihan parhauksia nämä sinun kuvat joista alan automaattisesti etsiä elukoita, ihan kun lapsena satukirjoista. Ja ainahan joku piste onkin sitten kissa, tai kana, tai koira. Ilahdun joka kerta.
Onpa hyvä että ilahdut! Kuvan ottaminen ilman eläintä on jo ihan mahdottomuus. Joskus tuijotan ruutua ja odotan että joku linssilude poistuisi kuvasta, onnellisena räpsäytän ja toisesta laidasta on jo joku kerennyt kuvaan mukaan.
Saat varmasti ilahtua tulevaisuusessakin :)
Lähetä kommentti