Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









perjantai 30. heinäkuuta 2010

Niin kovin hiljaista...






Tylsä päivä!
Kukot ovat pitäneet ääntä tänään, ei kukaan muu.
Ei keskustelu kumppania, ei kiellettäviä,
en ole huomannutkaan miten olen tottunut
poikien täällä oloon.

Huomenna asia korjautuu!

1 kommentti:

Alice kirjoitti...

Kauniita kuvia ja ihania kissoja. :)