Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









tiistai 13. heinäkuuta 2010

Helteestä huolimatta

Nyt on aloitettava tehdä jotain eikä vain valittaa.
Vanha navetta, rakennettu v.1936 on näillä ilmoilla
ainoa paikka jossa jaksaa olla. Koskapa se on lähes
käyttämätön, siis sinne.

Teimme suunnitelman.
Suurinpaan vasikkakarsinaan joutaa tehdä lepo ja
virkistäytymisbuduaari.
Siis eilen aloitin karsinan tyhjentämisen, sinne onkin kertynyt
vaikka mitä, kutterin purua säkeittäin, vanhoja
ihania ikkunankarmeja, pulkkia,kelkkoja ja paljon muuta
tarpeellista.


Tila tyhjäksi!
Suunnitelma toimeksi. Maalia seiniin, valttia karsina-aitoihin,
vanhoja verhoja pehmentämään kolkoutta, matto lattialle ja
joutava levitettävä laveri lepopaikaksi.
Sekä ihana kattoon kiinnitettävä hyttysverkko,
(sellainen prinsessavuoteen) komistukseksi.

Jokunen hylly seinälle luettavia varten.
Jos poikeatte meille, tulkaa vain suoraan navettaan.

Siitä ovesta jossa on iso T

Ei kommentteja: