Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Kolmen kopin hoitola


Vankila, sanoisivat hoidossa olijat jos niillä olisi kokemuksia
enemmän ihmisen keksinnöistä.

Kolmas karkasi ennen ovien sulkeutumista,
nopeus oli silminnäkemätön.

Neljäs rauhoittuu muutaman yksinäisen rundin jälkeen.

Ovet avautuvat vasta kun äkillisen vankeuden
synnyttämä angsti on laantunut, neljäs pysyy hyvin
osastoa kiertävällä radalla.
Sanomalehdet joita on jokaisessa hoitohuoneessa
antava tunnun siitä että on jotain tekemistä.

Eläinsuojelulliset näkökohdat on huomioitu,
rauhallista sunnuntaita!
Toivottelee hoitoon määrääjä

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Jäähylle joutuu välil täälkii. Paikka vaa on partsi.

Maria Veikontytär kirjoitti...

Hurraa! En olekaan ainoa "julmuri".