Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









torstai 17. helmikuuta 2011

Vain tavaraa

Minun kaunein esineeni, se on kulkenut mukanani
vuosikymmeniä.
En koskaan ole kyllästynyt sen kauneuden katselemiseen.

Nekin vuodet jolloin kaiken piti olla pelkistettyä,
suoraa ja selvää, nekin ajat hyväksyin tämän amppelin
värit ja muodon.

Eikä se silti ole kuin sitä tavaraa joka joskus
särkyy, häviää ja unohtuu.

Sama kohtalo tavaralla ja ihmisellä.


Ei kommentteja: