Elämäni tärkeät ihmiset ovat mukana ja kotini, myös kanani, kissani sekä koirani.
Tarjoan täällä muistikuvia, ja digikuvia, haavekuviakin kenties.
Totuudessa pysyttelen vaikka satuja rakastan vieläkin.
Arkea useimmiten, juhlaakin mausteeksi.
Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!
torstai 17. helmikuuta 2011
Pontus ja piiloleikki
Iso ja muhkea Pontus on katsellut pikkupoikien villejä leikkejä tarkkailuetäisyydeltä. Olen kuitenkin ollut havaitsevani lisääntyvää innostusta.
Ilalla alkoi tapahtua, Papparainen hypätä roiskautti pikkupoikien leikkikehään.
Kömpelöähän leikki näytti olevan mutta leikkiä se oli. Justus ja Lennu ampaisivat alussa pakoon, kun musta hirvitys nosti päätään ja koukki ohikulkijoita laatikon reijistä.
Peikko parka oli hätää kärsimässä kun ei tiennyt mitä tapahtuu, ja mitä pitäisi tehdä!
4 kommenttia:
Heh, hauskaa. Meilkii on ehettomasti parhait leikkei pahvilaatikkoleikit. Välil vaa ku vaihtaa lootien paikkoi, ni taas kiinnostaa.
Aina ja kaikkien kissojen!
Vanhanakin vielä innostuvat laatikoista.
Pontus on kyllä syötävän suloinen musta mörkö. Nuo kuvissa keltaisina paistavat "etuvalot" sysimustassa naamassa ovat tosi vaikuttavat :)
Nuo leikkiyritykset kertovat kyllä sen luonteestakin, koko taitaa herättää kakaroissa ylimääräistä kunnioitusta :)
Lähetä kommentti