Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Siipikarjan sisälläpitömääräys...















Piti lähteä käymään kompostilla...
huomasin vetäväni häntää perässäni!

Nikolai jäi pitämään silmällä nuorisoa - kuuluu tehtäviin.

Ei kommentteja: