Tasaisin väliajoin tälläisia on minun tieni varrelle ilmestynyt,
annoin Wiljami nimen hänelle, ei ole ennen ollut Wiljami-kissaa.
Keväällä, ensin huomasin omista kissoista sen että pihallamme
on nyt joku vieras, sitten huomasin ulkoeteisen ruokakupin tyhjenevän
tavallista nopeammin.
Ennenpitkää jo näkyi vilahduksiakin ja ennenkaikkea rupesi kuulumaan.
Tänään päivällä kuulin jo koputuksen ja parkumisen sisemmältä ovelta.
Kova oli nälkä matkamiehellä.
Hän ei kuulu tämän nurkkakunnan alkuperäisfaunaan.
Huomenna varmasti tapaamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti