Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









maanantai 14. kesäkuuta 2010

Juhannusruusu ja Lupiini



















Lauantai yönä olivat ensimmäiset kukat auenneet.

Se, että ilma on pysytellyt sateisena ja viileänä
saa kukat säilymään pikkuisen pitemmän ajan.
Onko siitäkään iloa kun ei ulkona viihdy
pelkästään tuijottamassa kukkivaa ruusupensasta.

Onkohan juhannusruusu ollut koskaan parhaassa
kukassa juhannuksena, epäilen ettei.




VR:n kukkapenkeissä tässä meidän kohdalla, Lupiinit
olivat parhaimmillaan.
Ihminen (minä) toisin kuin edesmennet Iida ja Linda (lampaita),
en ole koskaan halunnut Lupiinia pihaani.
Se on sitkeä, elinvoimainen, talven kestävä, tulee toimeen
huonolla ruokinnalla ja kukka on kylläkin yhtä kaunis kuin
perennoilla yleensä.

Olen kuullut paljonkin
tästä lupiiniangstista,
se taitaa olla ihan yleistä.




Ei kommentteja: