Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









torstai 24. kesäkuuta 2010

Kissa vai koira


Ystävältä hyvin kauan sitten.
Magneetilla jääkaapin ovessa.

4 kommenttia:

Minna kirjoitti...

Joku muistikuva palailee...

Maria Veikontytär kirjoitti...

Mietin kyllä mahtaisitko muistaa!
Ajattele, siitä on varmaan kauan, en ole ihan herkkä hävittämään muistoja.

Anna kirjoitti...

Minulla on sama teksti samalta ystävältä ja se ilahduttaa minuakin edelleen. Viisaus piilee noissa sanoissa.

Maria Veikontytär kirjoitti...

...ja tottuus!