Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









maanantai 7. kesäkuuta 2010

Etana,etana...

Jo toinen tällainen löytyi, onkohan tämä niitä jotka
pitää hävittää heti ja julmasti?
Jos joku tietää, kiitos vastauksesta?

Lisäys 15.6
Löysin tietoja, mistäpä muualta kuin Googlesta
Tämä on LEHTOKOTILO, kuuluu Suomen omaan
faunaan.Esiintynyt alunperin vai kapealla
kaistaleella länsirannikolla.
Nykyisin leviämässä muuallekin, kannattaa silti
hävittää. Herkullista syödäkin.
Jos ei maistu, kerätään kiehuvaan veteen,
koskapa minulla on tuo höyryävä hornankattila:
kompostori, ajattelin laittaa sinne
maaksi muuttumaan kuuma käsittelyn jälkeen.


Ei kommentteja: