Ennen pehmeitä leikkejä piti kuitenkinvarmistaa josko Wiitä tai pleikkaria...
Tältä uudelta 5-vuotiaalta on helpompi kieltää
kuin siltä pehmeältä 4-vuotiaalta.
Siis Puput peliin, isoveli ja pikkuveli
Tappelevat aina, pitkällä kaavalla
nukkuvat kuitenkin päiväunet niin lähekkäin.
Perunoita ja jauhelihakastiketta, aterian ongelmaotsikossa.
Isoin lähdössä, huutaa ovelta:
Moikka minä meen!
Äiti vastaa:
Seis, seis! Minne?
En tiiä!
Milloin tulet?
En tiiä!
Kiitos! Tämä tarkkuus riittää!
2 kommenttia:
Noinhase menee ja kuuluuki mennä!
...ja lähtö maistuu, melkein 16 v:lle,
muistaakseni maistui äidilleenkin!
Lähetä kommentti