Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









torstai 3. maaliskuuta 2011

Se uskomattoman suuri muna

Jotkut lukijat ovat jo nähneetkin tämän jättiläisen.
Olen säästellyt sitä, en tiedä miksi.

Eilen illalla, oikeastaan oli jo yö, siis minun
normaali ruoka-aikani yksin ollessani.

Pitkähän kananmunan säilytysaika on, tein kuitenkin
päätöksen, brutaalihan se päätös on kun on kyse
harvinaisuudesta.

Paistinpannu hellalle. Murunen voita...
ja räks, pannun laitaan,
ihan vertailun vuoksi oli paistettava toinen? vai kolmasko se nyt
sitten on.

Siitä voi nyt vertailla, yksi tavallinen yksiö ja
iso kaksio.

Hyviä olivat molemmat.
(Toden kirjoittakseni, söin vain kaksion,
annoin NuppuLaiheliinille yksiön)


Toissa syksynä teimme, Poikanen ja minä,
kultturijunamatkan Helsinkiin, kävimme
Habitaressa ensi kertaa elämässä molemmat.

Kuvia otin menomatkalla junassa, muualla en muistanut!!!

Ostin kuitenkin tämän kalastusaluksen.
Se on kiukaan päälle asennettava vedenvalutin,
ei ole vielä saunaan asti joutanut.

Nykyisin se on vastaanottokotina kanalasta tuleville munille,
keittiön työpöydällä.

Ei kommentteja: