Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









tiistai 1. maaliskuuta 2011

Lääkintävermeitä vaikka koiralle

Vasemmalla erinomainen pillerin katkaisin/halkaisin.

Keskellä nestemäisille lääkkeille, nieluystävällinen.

Oikealla pilleri nieluun vaikka poskihampaiden välistä
ja hetki kuonon kiinni pitelyä, tai nielun (päältä)
sivelyä nielemissuuntaan.

Yksikään eläin ei ole jäänyt, vielä, lääkitsemättä.

6 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Sama tääl...

Maria Veikontytär kirjoitti...

Hyvät olemassa

a-kh kirjoitti...

Johonkin ikään ehkä päästyäni minuakin varten tarvitaan tuollaista pilleri nieluun -vekotinta, jos sitten on enää hampaitakaan. Voi olla, että pelkkä kuonostapuristaminen riittää.

Maria Veikontytär kirjoitti...

Ja jos niin käy kuin ennustetaan ettei hoitopaikkoja riitä tulevaisuudessa kaikille, hyvä on varustautua etukäteen.
On sitten kiireisellä avustajalla nopea heitto kun paiskaa mummojen ja pappojen nieluun, mitä sitten paiskotaankaan :)

Katjusha kirjoitti...

Tuollaista pillerinhalkaisijaa en ole nähnytkään,hyvä idea!

Maria Veikontytär kirjoitti...

Katjusha,
Tekee tosi terävän viillon, pienikin pilleri tottelee.