Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









perjantai 11. maaliskuuta 2011

5 vuotias

Tämmöisiä minä haluan lisää
Anna Mamma!

Minä ammun poroja!

Poroja ei metsästetä

Minä ammun poroja!
Minä vien ne vaimolle ja vaimo laittaa
niistä ruokaa lapsille.

Et ota kuvia, kielsi vänöttävä 5-vuotias
Mamman kieltäytyessä seisoskelemisesta
karkkihyllyn edessä...

Minä ostan paljon karkkeja!

Kukas ne maksaa?

Sinä tietysti!
Ja MINÄ syön ne kaikki

Minusta 5-vuotiaat ovat ikävämpiä kuin 4-vuotiaat!?

Niin ovat, ja minä olen 5-vuotias!

2 kommenttia:

Sirkku kirjoitti...

Sepäs onkin kumma juttu, päässyt jo minultakin unohtumaan, vaikka olin sen 12 kertaa nähnyt ja kokenut, että melkein yhdessä yössä kaikkeenmyönteinen neljävuotias alkaa viittä vuotta lähestyessä tehdä tenän:
tänään seistiin vessannurkassa odottelemassa anteeksipyynnön valmistumista.
Keksien jakaminen tasan siskon kanssa oli niin vaikeaa, että piti sanoa muutama ilkeä sana siskosta.

Maria Veikontytär kirjoitti...

Tänään minua vielä kovasti nauratti kaikki tämä viisvuotismeininki. Siitäkin sain huomautuksen useammin:
"miksi naurat minulle?!"
Se todella tapahtyi yhdessä yössä!