Näin talvella jäävät kanalaisten työpäivät lyhyiksi
elämme melkein päivänvalolla. Yöksi jää vain hyvin himmeä valaistus, jos joku sattuisi putoamaan, näkisi nousta edes alimmalle orrelle.
Aleksanteri oikealla, sitten Aleksandra, Nikolai, nuorimmainen Desiree hieman hämmentyneenä jäätyään omalta laitapaikaltaan ja Beatrice odottaa D hyppäävän maahan ja siirtyvän reunapaikalle. Tätä oikeiden paikkojen ja etäisyyksien vatvomista riittää joskus toviksikin aikaa.
3 kommenttia:
ei nimi kanaa pahenna...
onneks kuninkaallisilla on puolentusinaa etunimeä, niin riittää jokunen salomaallekin.
aivan ihana kuva.
kiitos!
Niin minäkin ajattelin! Jottain hienoa pittää olla vaikka torpan pojan asumuksessa eletäänkin.
Ihanan kuohkeita! Tekisi mieli laittaa käsi sulkien väliin, varmasti pehmeetä ja lämmintä ja ilmavaa.
Lähetä kommentti