Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









maanantai 22. helmikuuta 2010

Vesi ja hiihtoloma

Hiihtoloma alkoi! Oikeastaan se alkoi Isolla ja Vielä Isommalla veljellä, Miksi ei siis meilläkin. Toinen suksi kyllä hävisi viime kesänä, unohtui jonnekin, kenties Antin metsään. Jäljelle jäänyt palvelee yksinkin, minäs muunakaan kuin hirmuisena aseena. Vesi nousee kaivosta kun pumpata jaksetaan.

Ei kommentteja: