Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









perjantai 22. heinäkuuta 2011

Verkoilla

Viimeksi verkot olivat tyhjät. Jälkiä kävijöistä
kuitenkin oli joten olivat vielä samalla paikalla.

Kaksi verkkoa, ensimmäisen jälkeen joka oli tyhjä,
MIES sanoi, yksi kala!
Se tuli, se yksi. Kahdelle riittävästi!

Tainnutus

Lokit ovat ajan tasalla hyvinkin pitkän matkan päästä.
Kun kala oli nostettu veneeseen, lokit jättivät toisen kalastajan
ja lensivät kiertelemään meitä.

MIES perkasi kalan jo veneessä, sisälmykset
hävisivät luonnon kiertoon silmän vilauksessa.
Lokkeja oli kymmenkunta joista neljä kovin pientä,
varmaan tämän kesän poikasia.
Pienet olivat vielä taitamattomia syöksyissään,
lentäessä vilahtelivat kuten isotkin.
Kaikkia mitä tarvitaan on repussa!

Huikeita syöksyjä!
Tässä yksi pienistä!

Siivottu ja huuhdottu kala, lähdetään kotiin.


Mamma ei ole ihan ensimmäisiä joka loikkaisi
rantamurakkoon, minua
I-N-H-O-T-T-A-A
kävellä rantavesissä, hiekkaisissakin.
Istua tönötän veneen perässä ja häpeän!

Paistetaan vai savustetaan?

Valittiin savu

Lounas:
Savukuhaa
Perunoita
Kermaviilikastike:
sitruunanmehua, tuoretta timjamia, suolaa, sokeria
Salaatti:
tomaattia, salaneuvosjuustoa, mustikoita

Kahvi

Lounas oli syöty ja MIES lähti iltavuoroon ja yövuoroon
siis 2 vuoroa.
Tavataan aamulla!

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Ahkera on ukko sulla! Lounas oli varmaanki maittava. Ois maistunnu mullekki, paitti kahvi, yäk!

Maria Veikontytär kirjoitti...

Ahkera on, joo! Tekeväinen ja toimelias! Helteellä etenkin Mamma on melkein pulassa :)