Tämä kertomus on minun
jokapäiväistä elämääni.

Elämäni tärkeät ihmiset
ovat mukana ja kotini, myös
kanani, kissani sekä koirani.

Tarjoan täällä muistikuvia,
ja digikuvia, haavekuviakin
kenties.

Totuudessa pysyttelen
vaikka satuja rakastan vieläkin.

Arkea useimmiten,
juhlaakin mausteeksi.

Hyvää matkaa ja tervetuloa mukaani!









lauantai 2. heinäkuuta 2011

Aamulla varhain - sateen jälkeen

Raparperi näyttäisi olevan nirso varpaidensa kastumisen suhteen,
isojen lehtien alle ei pääse pisaraakaan.

Viime kesän vauvat, Lennu ja Justus,
joka sään kestävät.
Niin lutusia mutukoita.

Vanhat ja väsyneet!
Minua surettaa kovasti.

Olisi jo aika tarttua toimeen!

Luin jostain blogista että tämmöinen olisi Valamon ruusu.
Tuuhea pensas, runsas kukkainen,

ja mikä tuoksu!

1 kommentti:

Millan kirjoitti...

Onpa kisuista kasvanut komeita mössyköitä.